Q&A: hiiva vs. sytolyysi

Miten erottaa nämä pirulaiset toisistaan?

Tämä on yksi usein kysyttyjä kysymyksiä, johon olen aikoinaan vastannut (useita kertoja). Tässä kysymys ja vastaus teille, rakkaat lukijat.

Q:

“Hei!


Kävin muutama päivä sitten gynen vastaanotolla, ja gyne heti totesi että siellä on hiiva, sillä iho punoitti ja valkovuodon laatu oli poikkeavaa. Ei ottanut testejä. Otin sitten diflucanin kerta-annoksen, mutta valkoista ja oudon hajuista valkovuotoa on edelleen kolmen päivän jälkeen.

Nyt tässä ehkä viimeisen kahden vuoden aikana on ollut ajoittaista kutinaa, ja valkovuoto on nimenomaan viikko ennen kuukautisia melko runsasta ja kokkareista, ja tämän hetkiset oireet sopisivat kiertoon. Olen yhdistänyt kutinan atopiaan, ja olen saanut sen kuriin miedolla kortisonivoiteella ja päivittäisellä pesulla, mutta joskus sekään ei auta.

Olen pohtinut, että voisiko kyseessä olla vain sytolyysi? Mulle on kyllä monesti diagnosoitu hiiva, vaikka en ole itse tajunnut että kärsin hiivan oireista. Viimeisin dg taisi olla vuosi sitten, kun kävin tarkastuksessa. Vai voisiko hiiva ollakin kroonistunut?

Mitä hyviä keinoja olisi selvittää erotusdiagnostiikan mielessä sytolyysi hiivasta? Entä hyviä keinoja sytolyysioireiden lievitykseen? Tänään otin ensimmäisen kapselin probiootteja, toivottavasti ne alkaisivat helpottamaan kutinaa.”

A:

“Kiitos viestistäsi.


Hiiva olisi hyvä todeta ihan muulla tavoin kuin silmämääräisesti, varsinkin jos oireita on usein ja vaiva näyttää kroonistuneen, on järkevää tutkia tarkemmin mitä kantaa liikakasvu on.

On kantoja joissa yleisimmät hiivalääkkeet eivät pure kovin hyvin, tietyt hiivat voivat myös tulla resistenteiksi tavallisimmille lääkkeille. 
Kuvailemasi oireet kuukautiskierron tietyssä vaiheessa ilmaantuvasta valkovuodosta ja kutinasta voisi sopia sekä hiivaoireistoon että sytolyysiin. 


Joillakin hiiva saattaa lehahtaa kuukautiskierron viimeisellä viikolla tapahtuvan progesteronin nousun johdosta. Progesteronipiikki voi edesauttaa hiivan kasvun lisääntymista, sillä sen erityksen lisääntyminen vapauttaa glukoosia, jota on muodostunut emättimen limakalvojen soluissa estradiolin vasikutuksesta. Progesteronin erityksen myötä glukoosia alkaa vapautua enemmän ja se saattaa ruokkia hiivakasvustoa, joka sattaa tämän johdosta lisääntyä. 


Jos emättimen bakteerifloora on tasapainossa, emättimen laktobasillit suojaavat hiivan liikakasvulta. Laktobasillit tuottavat maitohappoa siitä glukoosista, jota varastoituu estrogeenin vaikutuksesta emättimen epiteelisoluihin. Hiivasolut ja laktobasillit taistelevat samoista ravinteista, ja jos tilanne pysyy tasapainossa, kumpikaan kasvusto ei riehaannu. Jotkut laktobasillit myös tuottavat vetyperoksidia, joka tappaa monia muita mikro-organismeja (esim E.coli, Candida).

Joten normaali laktobasillikanta emättimessä on terveyden takia hyvinkin tärkeää. Ongelmia syntyy jos tasapaino järkkyy syystä tai toisesta. 
Sytolyyttinen vaginoosi tarkoittaa tilannetta, jossa normaali, mutta poikkeuksellisen runsas laktobasillifloora tuottaa runsasta ja hapanta emätineritettä. Tämä aiheuttaa kipua ja kirvelyä. Runsas laktobasillifloora laskee emättimen pH:ta. Hapan pH ja laktobasillit hajottavat epiteelisoluja (sytolyysi).

Tämä solujen nopeutunut hajoaminen on juurikin sitä hapanta runsasta emätineritettä. 
Sytolyysi on periaatteessa normaalia, ja sitä tapahtuu terveellä naisella kuukautiskierron aikana (yleensä luteaalivaiheessa – ovulaation jälkeinen vaihe) vähäisemmässä määrin ihan normaalistikin. Mutta patologisen siitä tekee se jos laktobasilliflooraa on suhteessa liikaa, jolloin sytolyysi kiihtyy ja oireet pahenevat.

Kuten todettu, tasapainossa olevat laktobasillit suojaavat emätintä muilta infektioilta. 
Sytolyyttisen vaginoosin erottaminen infektioperäisestä vulvovaginiitista (bakteerivaginoosi) ja hiivasienten liikakasvusta on tärkeää. Oireet saattavat olla juuri hiivatulehduksen kaltaisia. Itse voi huomioida oireita, haiseeko erite happamalle (jugurttimainen haju)?, apteekista voi hankkia PH-tikkuja joilla voi mitata emättimen eritettä, onko se hapanta (matala PH 3.5-4.5) korkeammat PH (yli 4.5) arvot ovat bakteerivaginoosissa tyypillisiä, samoin kuin paha haju. Hiivan erottamisessa voidaan tarvita mikroskooppinäytteen tutkimista. 
Erotusdiagnostiikassa auttaa jos asiantunteva lääkäri voi tutkia mikroskooppinäytteen emätineritteestä.

Diagnoosi tehdään:

• oireiden perusteella

• näytteessä ei ole havaittavissa Trichomonas, Gardenella tai Candida-kantojen liikakasvua

• laktobasillien runsas määrä näytteessä

• leukosyyttien normaali/ tai niukka määrä gramvärjäyksessä

• runsasta (hapanta) emätineritettä esiintyy

• PH 3.5-4.5

Oireita hoidetaan laskemalla emättimen happamuutta esimerkiksi soodahuuhtelulla tai kylvyllä (istumakylpy) n. 2rkl/litraan vettä. Istu noin 30, jos käytät istumakylpyä. Muuten kannattaa, aivan kuten hiivankin hoidossa, huomioida ettei käytä mitään tuotteita tai aineita jotka häiritsevät emättimen normaalia taspainoa. Mahdollisimman vähän mitään tuotteita/aineita emättimen alueelle, tarkista siteiden, tamponien, vaatteiden materiaalit/pesuaineet/voiteet jne. 
Ruokavalio kuntoon, sokerit minimiin. Suoliston kunto?

Vaarana voi olla että sytolyysi saattaa kiihtyä tiettyjen probioottikantojen vaikutuksesta (lisäravinteena). Koska suolisto on tärkeässä roolissa, mutta on vaikea arvioida mitä probioottikantoja olisi hyvä lisätä sen tukemiseksi, voi ensin kokeilla ennemminkin probioottisia ruoka-aineita pillereiden tilalla. (kefiirit, kombuchat, hapankaalit, hapatetut vihannesjuomat, fermentoidut tuotteet jne). 
Toivottavasti saat selvitettyä oireiden syyn, ja tilanne rauhoittuu oikean diagnoosin ja hoidon myötä.

Oikein hyvää jatkoa sinulle!”